Interculturality in Theory and Practice in the Master's Programme of Intercultural Bilingual Education in Bolivia

Tämän tutkielman aiheena on kulttuurienvälisyys kulttuurienvälisessä kaksikielisessä opetuksessa (Educación Intercultural Bilingüe, EIB) Boliviassa ja erityisesti kulttuurienvälisen kaksikielisen koulutuksen maisteriohjelmassa (Maestría en Educación Intercultural Bilingüe), jota koordinoi PROEIB Andes -järjestö yhteistyössä Cochabamban Universidad Mayor de San Simónin kanssa. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten kulttuurienvälisyys määritellään ja mitä se käytännössä merkitsee opetuksen eri osa-alueilla: sisällöissä, opetusmetodeissa ja -materiaaleissa sekä arvioinnissa. Koska kulttuurienvälisen kaksikielisen opetuksen toteutus ja tutkiminen eri Latinalaisen Amerikan maissa on tähän asti painottunut lähes yksinomaan perusopetukseen, pyrin työssäni keskittymään kulttuurienvälisyyden ilmentymiin nimenomaan bolivialaisessa korkeakoulukontekstissa. Tutkielman aineistona on käytetty kahdeksaa EIB -asiantuntijoiden teemahaastattelua, jotka FM Eila Isotalus on tehnyt Boliviassa vuonna 2004. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriasidonnaista eli abduktiivista sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkielman teoriatausta koostuu yhtäältä kulttuurienvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen liittyvien käsitteiden määrittelystä, ja toisaalta kulttuurienväliseen opetukseen liittyvien mallien esittelystä. Aineiston analyysissä avuksi on ollut etenkin James A. Banksin teoria monikulttuurisen opetuksen viidestä ulottuvuudesta, joiden kautta on voitu pohtia kulttuurienvälisyyden toteutumista opetuksen eri osa-alueilla ja nostaa esille bolivialaisen kulttuurienvälisen opetuksen erityispiirteitä. Aineiston analyysissä ilmenee, että kulttuurienvälisyyden käsitteen määrittely on vahvasti kontekstisidonnainen ja jatkuva prosessi, johon vaikuttavat eri toimijoiden näkemykset ja vaatimukset. EIB -asiantuntijoiden esittämät määrittelyt voidaan jakaa makro- ja mikrososiaaliseen kategoriaan sen mukaan, nähdäänkö kulttuurienvälisyys ensisijaisesti yhteiskunnallisena vai yksilötason käsitteenä. Aineistossa korostuu ajatus latinalaisamerikkalaisesta kulttuurienvälisyydestä poliittisena käsitteenä, jonka keskiössä on vaatimus yhteiskunnallisten valtasuhteiden muutoksesta. Yksi suurimmista haasteista kulttuurienvälisyyden toteuttamisessa bolivialaisessa korkeakouluopetuksessa ovat akateemiseen kulttuuriin liittyvät perinteet, jotka vaikeuttavat uusien toimintatapojen omaksumista. Kulttuurienvälisyys opetuksessa on toistaiseksi tarkoittanut etupäässä sisältöjen monipuolistamista lisäämällä opetusohjelmiin elementtejä paikallisista kulttuureista. Tärkeänä askeleena EIB:n kehityksessä voidaan pitää painopisteen siirtymistä sisältökysymyksistä kulttuurienvälisten opetusmetodien luomiseen. Näiden opetusmenetelmien tulisi pohjautua ymmärrykseen oppimisesta kokonaisvaltaisena, yhteisöllisenä prosessina ja siten kuroa umpeen kuilua koulun ja yhteisöjen arkielämän välillä. Opetusmenetelmien ja -materiaalien suhteen keskeinen kulttuurienvälisyyteen liittyvä kysymys on intiaanikansojen suullisen kulttuurin ja tiedon jakamisen perinteiden hyödyntäminen opetuksessa. Maisteriohjelman opiskelijoiden arvioinnissa pyritään huomioimaan yksilön kokonaisvaltainen kehitys pelkkien opintosuoritusten sijasta, mutta arvosanoihin pohjautuvasta arvostelukäytännöstä ei ole toistaiseksi voitu luopua yliopiston vaatimusten vuoksi. Kaiken kaikkiaan kulttuurienvälisyyden toteuttaminen EIB:ssä ja maisteriohjelmassa on pitkän tähtäimen prosessi, joka vaatii perinteisten opetuskäytäntöjen kyseenalaistamista ja korkeakouluopetuksessa myös akateemisen kulttuurin haastamista. On oleellisen tärkeää, että prosessiin osallistuvat asiantuntijoiden ohella myös esimerkiksi opiskelijat, intiaaniyhteisöt ja -järjestöaktiivit.

Linguistic tools for teachers of English : towards a bilingual education. 'Herramientas lingüísticas para profesores de Inglés : hacia una educación bilingüe'.

Se presenta un compendio de herramientas para facilitar el aprendizaje de otras lenguas en los niveles educativos de Educación Primaria y Secundaria, prestando especial atención al inglés. En primer lugar se analizan las diferencias entre la Educación Primaria y Secundaria en cuanto al aprendizaje y el método de enseñanza. A continuación se abordan las múltiples inteligencias así como la enseñanza de la lengua inglesa. Al mismo tiempo se estudia el asesoramiento del profesor en los procesos de aprendizaje en línea. Y finalmente se presenta el enfoque cognitivo en el aprendizaje de una lengua extranjera.

From the assimilation to the acceptance of the other? : educational policy for indigenous peoples in Latin America and the 'intercultural bilingual education' policy in Chile. '¿De la asimilación a la aceptación del otro? : política educativa para pueblos indígenas en América Latina y la política de 'educación intercultural bilingüe' en Chile'.

Monográfico con el título: 'Desde la diversidad hacia la desigualdad: ¿destino inexorable de la globalización?'. Resumen basado en el de la publicación

Historical perspectives of bilingual Education in the United States. 'Una perspectiva histórica de la educación bilingüe en Estados Unidos'.

Monográfico con el título: 'Sociedad de la Información, lenguas minoritarias y educación en bilingüismo'. Resumen basado en el de la publicación

Adopting bilingual education : an Australian school community`s journey

This article describes a case study of an Australian deaf facility and its changes in language policy. The study documents the process of change in a school community as the researcher worked collaboratively with teachers and parents to investigate the place of Auslan and bilingual pedagogy in deaf education. Teachers’ dissatisfaction with educational outcomes and current practices propelled the discussion about language policy. Gaining the support of parents is a key feature of this study. Beliefs about language policy and practices are explored and the implications for change investigated. This is part of a larger study of deaf education and the politics of language practices (see Komesaroff, 1998).

Academics,think tanks and journalists : the trouble with expert opinion, empirical evidence and bilingual education

This book reports the findings of the Australian News media and Indigenous policymaking 1988-2008 ARC Discovery Project

Bilingual education and the language of news

This paper presents evidence that shows for the first time that news media influence was a significant factor in the decision to dismantle the Northern Territory’s bilingual education policy in 2008. It identifies and discusses five media-related overlays that have affected public discussion and policymaking during the life of the policy. They include the media’s role in informing public understanding of the policy; media representation of Indigenous peoples and issues; the relationship between policymaking and journalism in general; neo-liberal discourses about education, especially literacy; and the reporting practices of journalists who have covered the issue. It draws on relevant literature, the history of the policy and interviews conducted for the Australian News Media and Indigenous Policymaking 1988-2008 ARC Discovery Project to interpret some of the connections and disconnections between these overlays and bilingual education policy. This analysis suggests that the news media exerted a complex and uneven range of influences on the 2008 decision to dismantle Australia’s first and most enduring policy of Indigenous self-determination.

The dynamic interplay of news media and bilingual education policy in Australia's Northern Territory 1988-2008

his study investigates the dynamic interplay between news media and the Northern Territory’s policy of bilingual education for indigenous children living in some remote communities. It provides evidence to support the argument that the media-related practices of a range of policy actors resulted in policy processes being shaped to a significant degree by ‘media logic’. The research is based on depth interviews and uses the spoken words of participants to gain access to the local experiences and perspectives of those invested in developing, influencing and communicating the bilingual education policy. Through the analysis of more than 20 interviews with journalists, public servants, academics, and politicians as well as indigenous and non-indigenous bilingual education advocates, I have identified a range of media-related practices that have enabled policy actors to penetrate the policy debate, define problems for policymaking and public discussion through the news media, and thereby exert particular forms of influence in the policy process. The study also provides a ‘southern theory’ analysis of the Yolngu public sphere and a Bourdesian understanding of the journalism sub-field of indigenous reporting in the Northern Territory. It shows that issues of physical and cultural remoteness and the need for journalists to develop cultural competence are the hallmarks of this reporting specialization. It also identifies marked differences in journalists’ relationships with government, academic and indigenous sources and how these differences play out in the way participants understand the production and reception of media texts. This research makes an innovative contribution to Australian Journalism Studies by demonstrating how indigenous epistemologies and knowledges offer fresh perspectives and insights about news media and indigeneity that can be brought into balance with northern theories to build what Connell (2007) has called ‘southern theory’. This dovetails with another key outcome, which is the development of an academic form of journalism that serves indigenous peoples’ self-determinist aims for scholarly research, based in indigenous perspectives and research methodologies.

Looking inside for good practice in Deaf bilingual education: a participatory SWOT analysis

Presentation to the Disability Studies Conference, Lancaster University, September 7-9, 2010.

Spanish-English bilingual education in the U.S. : current issues, resources, and research priorities /

"An investigation commissioned by the National Institute of Education...completed in 1974."

The Condition of bilingual education in the nation : a report from the Secretary of Education to the President and the Congress.

Description based on: 1982.